Hirvenkäristys

Viikonlopuissa on parasta se, että on aikaa panostaa ruoanlaittoon. Lempiruokiani ovat pitkään uunissa haudutetut liharuoat. Pitkä haudutus takaa maukkaan lopputuloksen ja parasta pataruoissa on niiden helppous. Uuni ja pata tekevät kaiken työn puolestasi ja voit keskittyä oleelliseen eli viikonlopusta nauttimiseen!

Yksi lempiliharuoistani on hirvenkäristys, jota olen tehnyt viime aikoina melkeinpä kerran kuukaudessa.

Olen onnekas siinä suhteessa, että saan laadukasta hirvenlihaa ilmaiseksi aina kun käyn vierailemassa vanhempieni luona Pohjanmaalla. Kiitos metsästystä (tai mehtästystä, kuten meillä päin sanotaan) harrastavien veljien, jotka pitävät pakkaseni hirvenlihassa. 

Metsästyksellä on Pohjanmaalla pitkät perinteet. Hirviä on kaadettu Suomessa kivikaudelta lähtien niin omaan ruokapöytään kuin elannon hankkimiskeinona. Vuosisatojen saatossa hirvikannat ovat kasvaneet metsissä suhteelisen isoiksi johtuen 1970-luvulla tapahtuneesta hirvien rauhoituksesta. Tämän seurauksena hirvikanta kasvoi kymmenessä vuodessa yli viisinkertaiseksi. 2010-luvulle tultaessa hirvikannat ovat pienentyneet, mutta pyyntilupamääriä jaellaan vuosittain harkiten, jotta hirvikannat eivät laskisi liikaa tai nousi liian korkeiksi. 

Löysin YLE:n sivuilta hyvän jutun siitä, mitä tapahtuisi, jos hirvenmetsästys lopetettaisiin tyystin. Hirvien määrä metsissä totta kai kasvaisi, ja siitä seuraisi metsien ylikansoitusta, suurpetojen määrä kääntyisi kasvuun, hirvikolareiden määrä lisääntyisi ja metsätuhot lisääntyisi, koska hirvet elävät kasvisruoalla. Metsästyksessä on siis monia puolia – ei pelkästään se, että pakkasen voi täyttää talveksi hyvällä ja vähärasvaisella riistalla. 

Veljien metsästysharrastusta vierestä seuranneena (tai tänä päivänä enemmänkin somen kautta) en enää ihmettele, miksi riista on kaupoissa niin kallista. Ensinnäkin tarvitaan kunnon varusteet, jotta metsässä pystyy syksyisin ja talvisin kävelemään ja istuskelemaan passissa jopa 10 tuntia. Toiset metsämiehet metsästävät vuodessa vain muutamana viikonloppuna, mutta monet käyttävät metsästämiseen vuodessa kymmeniä viikonloppuja. Vaatteiden ja aseiden lisäksi tarvitaan hirvikoiria sekä lava-autoja, joilla hirviä voi kuljettaa pois metsästä. Olisitko itse valmis käyttämään omat viikonloppusi istuaksesi kylmässä ja märässä metsässä, ja raahaamaan yli sata kiloista hirveä monta kilometriä metsästä autolle? Minä itse en ainakaan olisi. Tämän vuoksi arvostan suuresti metsästäjiä, joiden ansiosta me muut suomalaiset voimme nauttia eettisestä ja ekologisesta hirvenlihasta. 

Veljen kaatama hirvi syksyllä 2016

Mutta nyt loppui paasaus ja siirrytään siihen parhaaseen osaan eli reseptiin. Kas tässä:

HIRVENKÄRISTYS

n. 800 g hirven ulkofilettä tai käristyslihaa (pakkasesta)

1 iso sipuli

2-3 rkl voita

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

1 pullo olutta

vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät

Ota liha pakkasesta jääkaappiin sulamaan edellisenä iltana. Noin 12-16 tunnissa liha ehtii sulaa sopivasti, että siitä saa helposti leikattua ohuita viipaleita käristystä varten. Täysin sulaneena ohuiden viipaleiden leikkaaminen on vaikeampaa.

Ota liha jääkaapista ja vuole lihakimpaleesta terävällä veitsellä ohuita siivuja. Apuna kannattaa käyttää liinaa tai talouspaperia, sillä sormet jäätyvät helposti kohmeistä lihaa pidellessä. 

Kuori ja hienonna sipuli. Laita kuumalle pannulle nokare voita ja paista lihasuikaleisiin kaunis paistopinta. Lihaa kannattaa paistaa 2-3 erässä. Siirrä lihat uunipataan ja mausta suolalla ja pippurilla. Kuullota sipuleita hetki pannulla ja lisää lihojen joukkoon. 

Kaada pataan pullo olutta ja lisää vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät. 

Hauduta lihaa uunissa 150 asteessa noin kahden tunnin ajan. 

Tarjoa perunamuusin, puolukkasurvoksen ja suolakurkkujen kanssa.