Hurmaava Kallion Riviera

Helsingin Kallioon avattiin viime syksynä persoonallisella konseptilla toimiva korttelikino Riviera. Pieneen ja sympaattiseen elokuvateatteriin mahtuu vain 60 henkeä ja sen yhteydessä toimii baari täysillä anniskeluoikeuksilla. Viiniä ja leffaa, mikäs sen parempaa! Juomien lisäksi baarista voi tilata pientä naposteltavaa, jota voi nauttia elokuvan aikana. Listalla näytti olevan ainakin hummusta ja vihanneksia sekä napostelulautanen juustoilla, oliiveilla ja patongilla.

Riviera poikkeaa muista massakinoista myös sisustukseltaan, sillä perinteisten penkkien sijaan sali on täytetty pehmeillä sohvilla ja nojatuoleilla. Täydellinen paikka esimerkiksi romanttisille treffeille!

Olimme varanneet poikaystäväni kanssa liput paljon kehutun La La Land -elokuvan näytökseen. Saimme sohvan teatterin ensimmäisestä rivistä, ja vaikka yleensä en ikinä varaa elokuvista eturivin paikkaa, niin tässä teatterissa eturivin paikka ei haitannut lainkaan! Valkokangas oli teatteriin sopivan kokoinen, jonka vuoksi elokuvaa ei tarvinnut katsoa liian läheltä niskat jumissa. Sohvan yhteydessä oli pieni pöytä, jolle pystyi laskemaan juomat ja naposteltavat. Kokemuksena Riviera oli ainutlaatuinen ja tarjosi loistavan päätöksen työviikolle.

Ja olihan elokuvakin varsin ihastuttava ja toi mieleen vanhat romanttiset Hollywood-elokuvat. Parasta elokuvassa oli mielestäni satumainen tunnelma ja taidokkaat musikaalikohtaukset. Jos et ole vielä käynyt katsomassa La La Landia, niin suosittelen ehdottomasti varaamaan liput Rivieraan, joka luo juuri oikeanlaiset puitteet elokuvan katsomiselle.

Tätä elokuvateatteria kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos kaipaa uudenlaista kinokokemusta ja jotain pientä ekstraa. Elokuvatarjontaan voi tutustua Rivieran verkkosivuilla.

Elokuva päättyi noin klo 20, joten ehdimme vielä mainiosti katsomaan Tokoinrantaan ilotulitusta, joka järjestettiin Kiinalaisen uuden vuoden kunniaksi. Rantaan oli eksynyt meidän lisäksemme vain muutama muu, jonka vuoksi ilotulitusshow tuntui hyvin privaatilta. Hiljaisen rannan ansiosta ilotulituksen äänet pystyi kuulemaan tarkasti, joka lisäsi ilotulituksen vaikuttavuutta.

Ilotulituksen jälkeen kävelimme rantaa pitkin rautatieasemalle ja ihailimme veteen piirtyviä valoja ja värejä. Ihana Helsinki! <3

Pataleipä

Viikonloppu, mikä ihana tekosyy viettää pitkä aamu sängyllä tai sohvalla lukien päivän sanomalehteä ja hörppien kuumaa kahvia. Tällaiset aamu tarvitsevat kaverikseen maistuvan aamupalan, johon itselläni usein kuuluu laadukas leipä - ja mieluiten tuoreena! Aina välillä leivon aamupalalle tuoretta leipää, ja pataleipä on mitä erinomaisin leipä, jos sattuu pitämään vaaleasta leivästä. Pataleipä on myös siitä erinomainen, että se on superhelppo tehdä, joten se sopii laiskalle leipojalle, kuten minulle. Vähällä vaivalla saa helposti artesaanitason leipää kotona, ja ilman vaivaamista! Pataleivän nerokkuus piilee pitkässä kohotusajassa.

Pataleipä on yksi syy, minkä vuoksi ostin vuosi sitten itselleni uunipadan. Ja mikä loistava ostos se olikaan! Pataleivän lisäksi käytän sitä usein erilaisten pataruokien tekemiseen.

Pataleivän perusresepti on yksinkertainen, mutta sekaan voi halutessaan laittaa siemeniä, kuivattuja hedelmiä pähkinöitä tai jopa suklaata. Tässä reseptissä on pataleivän sekaan laitettu pähkinäsekoitusta, jossa on mukana tummaa suklaata. 

PATALEIPÄ

3 1/2 dl kädenlämpöistä vettä

7 dl vehnäjauhoja

1 tl kuivahiivaa

1-2 tl suolaa (itselleni riittää 1 tl)

1/2 dl täytteitä oman maun mukaan. Voit käyttäää erilaisia pähkinöitä, kuivattua suklaata ja siemeniä. Valmiit pähkinäsekoitukset ovat tähän hyviä ja voit käyttää loput välipalana tai leffanaposteltavana. 

Valmistus

Tee taikina jo edellisenä iltana kohoamaan. Sekoita kädenlämpöiseen veteen kuivahiiva ja lisää vehnäjauhot ja suola. Heitä halutessasi jo tässä vaiheessa sekaan pähkinät ja siemenet. Sekoita kevyesti. Taikinaa ei tarvitse vaivata ja se on myös hankalaa, sillä taikina on tarkoitus jättää tosi löysäksi. Tärkeintä on, että ainekset sekoittuvat keskenään. Peitä taikina muovikelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä vähintään 12 tuntia. 

Ripottele työpöydälle runsaasti jauhoja. Kumoa löysä, kohonnut taikina työpöydälle. Tässä vaiheessa voit heittää mukaan pienen määrän suklaata. Lisää taikinan pinnalle jauhoja ja pyöräytä taikina pari kertaa ympäri. Taikinaa ei vaivata, jotta taikinan ilmavuus säilyy. Laita leivinliina leivän päälle ja anna kohota vielä noin 30 minuuttia. 

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen ja laita kannellinen uunipata uuniin lämpeämään puoleksi tunniksi. 

Ota pata pois uunista ja tiputa taikina kuumaan pataan. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että pohja saa myös väriä ja taikina ei tartu pataan kiinni.

Paista leipää uunissa kansi padan päällä 30 minuuttia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta noin 15 minuuttia, jotta leivän pinta saa kauniin värin. Kippaa valmis leipä padasta pöydälle. Itse laitan leivän vielä lepääämään leivinliinan sisään, jolloin pinta pehmee hiukan ja on helpompi leikata. 

Pizzaperjantai

Mikä olisikaan parempaa pitkän viikon jälkeen kuin itse tehty pizza ja täyteläinen punaviini? Olen kokeillut monia erilaisia täytevaihtoehtoja, mutta vain muutamat kombinaatiot ovat jääneet klassikoiksi keittiöömme. Yksi näistä on mozzarella-ilmakuivattukinkkupizza, josta olen kehittänyt oman versioni. Resepti on hyvin muunneltava ja sopii myös kasvissyöjille, jos ilmakuivatun kinkun korvaa kasvisproteiinilla, kuten vaikka mifulla. Tai sitten voi vain lisätä lempikasviksia.

Kehittämääni pizzaan tulee tomaattikastikkeen päälle kevyesti paistettua punasipulia, herkkusieniä ja luumutomaatteja ja mozzarellaa. Uunissa paiston jälkeen pizzan päälle lisätään ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa, nam!

Mozzarella-tomaatti-sipuli-herkkusieni-ilmakuivattukinkkupizza

Pohja:

2 dl kädenlämpöistä vettä
Puolikas kuivahiivapussi
3 rkl oliiviöljyä (itse käytän chili-oliiviöljyä)
1/2 tl suolaa tai oman maun mukaan
5 dl vehnäjauhoa (Voit myös korvata osan jauhoista durumjauhoilla tai ruisjauhoilla)

Täytteet:
1 prk oregano-tomaattimurskaa (tai tavallista, jos haluat maustaa kastikkeen itse)
6 kpl herkkusieniä
1 iso punasipuli
1 rasia ilmakuivattua kinkkua
1 pallo mozzarellaa
puoli rasiaa luumutomaatteja tai muita pieniä tomaatteja
juustoraastetta

Valmista ensin pizzapohja: Sekoita kädenlämpöiseen veteen puolikas kuivahiivapussi, vehnäjauhot, suola ja oliiviöljy. Vaivaa tasaiseksi.

Pizzapohjassa on tärkeintä olla lisäämättä liikaa hiivaa, jolloin pohjasta ei tulee liian paksu. Noudata myöskin vehnäjauhon määrää, sillä liika jauho tekee pohjasta kovan. Taikina kannattaa mieluummin jättää hiukan tahmaiseksi. Peitä taikina liinalla ja laita se lämpimään paikkaan kohoamaan. Itse laitan yleensä tiskialtaaseen lämmintä vettä ja laitan kulhon veteen odottelemaan siksi aikaa, kun teen täytteen.

Valmista täytteet: Pilko herkkusienet viipaleiksi ja pilko punasipulista ohuita viipaleita. Paista herkkusienet öljyssä tai voissa kypsiksi ja lisää loppuvaiheessa punasipuli. Paista punasipulia pannulla herkkusienten kanssa noin minuutin ajan, jolloin kitkeryys häviää sipulista.

Viipaloi mozzarella ja puolita luumutomaatit.

Taputtele pizzapohja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Ripottele pizzataikinan päälle jauhoja, jolloin pohjan muotoilu uunipellillä on helpompaa.

Levitä pohjalle tomaattimurskaa, lisää paistetut herkkusienet ja sipuli, puolitetut tomaatit ja mozzarella. Ripottele päälle vielä kevyesti juustoraastetta.

Paista pizzaa uunin keskitasolla 225 asteessa 15-20 minuuttia.

Lisää pizzan päälle ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa. Nauti!

And so it begins!

On ensimmäisen blogipostaukseni aika. Jo monen vuoden ajan olen pohtinut oman blogin perustamista, ja pitkän harkinta-ajan jälkeen päätin alkaa jakaa omia lempireseptejäni blogin muodossa. Luvassa ei ole gurmeekokeiluja, eikä tarkoituksena ole keskittyä ottamaan mahdollisimman hienoja ruokakuvia, vaan keskiössä on konstailematon ja maukas ruoka. Kokkailuni keskittyvät usein viikonloppuihin, jolloin minulla on aikaa panostaa ruokiin.

Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta pienestä maalaiskylästä. Lapsuudessani ja nuoruudessani meillä kotona syötiin hyvin perinteisiä, suomalaisia ruokia. Uskon, että meitä kaikkia maalla kasvaneita yhdistää viha-rakkaussuhde yhteen asiaan - nimittäin perunaan! Sitä nimittäin riitti ja sitä syötiin niin lounaalla kuin päivälliselläkin, ja tämä aiheutti ainakin itselleni sen, että opiskelemaan lähdettyäni 19-vuotiaana meni monta vuotta ennen kuin pystyin edes katsomaan perunaa päin yliopiston ruokalassa. Onkohan tämä monelle muulle maalla kasvaneelle tuttu tunne? Nykyään pystyn kyllä syömään perunaa, vaikka aika harvoin sitä itse kotona laitan. Ehkä joitakin perunareseptejä tullaan kuitenkin blogissani näkemään? Aika näyttää.

Joka tapauksessa, tervetuloa blogiini! Toivottavassa jakamani reseptit innostavat teitä kokeilemaan uusia asioita keittiössä, tai sitten ottamaan vanhan klassikon takaisin omien reseptien joukkoon.

Kuvassa viikonlopun kukkaloistoa tulppaanien muodossa. Niistä tulee aina ihanan keväinen olo, vaikka ollaan vasta tammikuussa. :)